Kotikierros - kylpyhuone

Rautakauppojen laattaosasto on paikka, jossa hermonsa saa menetettyä aikaa saa helposti kulutettua vaikka koko päivän, jos sinne (kuten me) on erehtynyt ostoksille ilman selkeää visiota siitä, mitä on hakemassa. Ja helppoa laattaostosten tekeminen ei ole sittenkään, vaikka kylpyhuoneen värimaailma olisikin päätetty jo kotona. Ehei, pelkkä värin valitseminen ei laattakaupoilla riitä alkuunkaan, vielä on paljon perustavanlaatuisia päätöksiä tehtävänä: mattaa vai kiiltävää, mosaiikkia vai jotain suurempaa, tiililadontaa vai suoraa, keraamista vai kuivapuristetta, tasaista vai kuvioitua, metallinhohdetta vai perinteistä...Entäs minkävärinen sauma-aine laitetaan, minkävärinen silikoni? 

Tälläisten perustavanlaatuisten päätösten tekeminen viimeisillään raskaana on melko haastavaa, kun mieli muuttuu muutenkin joka asiassa ennenkuin ehtii sanoa "struktuurirakennestrategia" (koittakaapa sanoa tuo sanahirviö montakertaa nopeasti putkeen). Meille valikoitui loppujen lopuksi kahta vaaleaa laattaa seinään (pääosin valkoista ja yksi harmaa efektiseinä) ja helmiäisvalkoista laattaa lattiaan. 

Allaskaapisto löytyi laattapisteen valikoimasta. Väriltään kaluste on ihan tummanruskea, lähestulkoon musta. Kaapiston isot vetolaatikot ovat osoittautuneet käytännölliseksi ja iso peilikaappi on varsinainen tilaihme. Pesuallas on aaltomaisen muotonsa vuoksi helppo pyyhkäistä puhtaaksi.

Suihkukaappi on turvallinen valinta yläkerrassa sijaitsevaan kylpyhuoneeseen, sillä vesi valuu siitä suoraan viemäriputkeen eikä kastele lattiaa. Kaapissa on marmoriallas ja lasiseinät, eli melko jämäkkä kapistus on kyseessä, ei mikään sellainen muovinen rimpula. Puuritilä suihkualtaan pohjalla on mukavan tuntuinen ja lämmin. (Eikä ole sitten tulevaisuudessa liukas pikku jalkojen alla)

Vaikka paljoa en raskaudesta ja vauvan syntymästä johtuen talon remonttiin pystynytkään osallistumaan, niin jossain sentään näkyy myös minun kädenjälki! Kylpyhuoneen katon sormipaneelit käsittelin minä, ihan itse, valkoisella puuvahalla neiti M:n päikkäreiden aikana, eräänä lokakuisena iltapäivänä. Kyllä kannatti vähän palelluttaa sormia vahaushommissa, on ne vaan niin nätit!