Neiti M on jo jonkin aikaa ryöminyt pieniä matkoja lelujansa tavoitellessaan, mutta aivan viime päivinä hän on huomannut, ettei maailma lopukkaan leikkimaton reunalle, vaan parilla reippaalla veto-työntö liikkeellä tämäkin ennen ylitsepääsemättömältä tuntuva este on mahdollista ylittää. Nykyään meillä asuu siis väsymätön mahallaan lattiaa nuohoava pieni seikkailija, jonka mielestä tv tason alla olevien johtojen nykiminen on superhauskaa, lattialta löytyvät koiran lelut maistuvat paljon paremmille kuin omat ja lelujen omistajan turkkiin on ihanaa upottaa sormet samalla sitäkin toki maistellen.
Sanomattakin lienee selvää, että samalla myös äidin ja isän päivistä tuli hieman kiireisempiä, ainakin siihen saakka kun lapsiportit saadaan asennettua paikoilleen. Myös imurin ja luudan varteen lienee syytä jatkossa tarttua entistä useammin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!